Minä asiakaspalvelijana ja kehittäjänä
Asiakkaista
Asiakkaan ja palvelijan välille kehittyvä suhde on se
tekijä, miten asiakkuus eroaa asiakkaasta. Asiakkuus vaatii kummankin osapuolen
tavoitteita ja niiden huomioimista. Asiakkuuksia pystytään johtamaan, toisin
kuin asiakkaita. Ohjaamalla asiakkuutta voidaan vaikuttaa asiakkaan
toimintamalliin, mutta tällöin on muutettava myös omaa toimintamallia.
Asiakkuuksien rakentamisen peruspalikoita. Millä tavalla
asiakkuuksia rakennetaan näillä elementeillä? Kenen tehtävä se on ja miten
tehdään?
Yksi virhe asiakaspalvelussa ei välttämättä karkota
asiakasta pois, jos asiakassuhde on vankalla pohjalla. Yhden erheen voi aina
antaa anteeksi ja olettaa, että sama virhe ei toistu enää. Asiakkuuteen voi
vaikuttaa monia tekijöitä. Tietyssä paikassa voi käydä esimerkiksi mukavan
ihmisen, sijainnin, hyvien mielikuvien jne. takia. Asiakkuuden lujuus riippuu
mm. sitoutumisesta, arvoista ja erilaisista sidoksista.
Mitä on hyvä ja mitä on huono asiakaspalvelu?
Mitä on hyvä ja mitä on huono asiakaspalvelu?
Asiakaspalvelussa on myös hyvä huomata kulttuurierot.
Suomessa ei välttämättä katsota hyvällä, jos myyjä asiakaspalvelutilanteessa
keskustelee kollegansa kanssa, kun taas jossain muussa Euroopan maassa samainen
asia kuuluu kulttuuriin. Esimerkiksi voidaan ottaa myös hammaslääkärissä
asiointi: Onko hammaslääkärin tuolissa mukavampi maata, jos hammaslääkäri
keskustelee niitä näitä hoitajan kanssa vai koetaanko tilanne epäkohteliaana
käytöksenä?
Nykyään monessa asiakaspalvelutilanteessa käytetään hyväksi
teknologiaa. Asiakkaan kannalta on äärimmäisen kiusallista, jos teknologia
pettääkin, ja myyjän huomio asiakkaan asemesta siirtyykin kiukuttelevaan
teknologiseen vempeleeseen. Teknologian toimivuus kannattaa varmistaa ennen
asiakaspalvelutilannetta, jos vain mahdollista.
Mitä on asiakaslähtöisyys?
Tällaisia asioita nousi esiin asiakaslähtöisyyttä kimpassa
pohtiessa:
Asiakasryhmittelyä
Asiakaslähtöisessä maailmassa on uskallettava ROHKEASTI
ryhmitellä asiakkaita. Sen tarkoitus on auttaa meitä resurssien kohdentamisessa
sekä palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä. Tulee tarkastella
asiakasryhmien eri palvelutarpeita ja hyödyntää tätä tietoa resurssien
kohdentamisessa.
Asiakaslähtöiset
prosessit
Asiakaslähtöinen prosessi on ”asiakkaan asialla”,
asiakkaasta asiakkaaseen. Asiakaslähtöisen prosessin tavoitteena on saada
aikaan ”muutos” asiakkaan maailmassa. à esimerkiksi ”hyvä elämä kotona”. Asiakaslähtöistä
prosessia suunnitellessa pohditaan sitä, miten prosessi huomioi asiakkaan ja
vastaa asiakkaan tarpeeseen ja odotukseen.
Tunnistaminen = Ketä ovat potentiaalisia asiakkaita? Hyöty?
Kontaktoiminen.
Alkumetrit = Oppiva asiakkuus. Tavoitteet. Miten hyöty
saavutetaan? Suunnitelma.
Jatkuva kehittäminen = Hyvä elämä. Motivointi.
”Jalostaminen”.
Loppumetrit = Hyvät ainekset jatkoon.
Asiakkaan prosessi = asiakastarina meidän palvelussamme
Ryhmätehtävä. Tehtävänä oli läpikäydä prosessi asiakkaan
silmin. Tästä nousi esiin myös aiheeseen liittyvä kirjallinen teos Kuolema
Ehtoolehdossa. Tällaisia asiakkaan näkökulmasta läpikäytyjä prosesseja syntyi:
Asiakkaan kohtaaminen
Ja vielä
ryhmätyöt liittyen asiakaskohtaamisiin:
Päivän tärkeimpiä asioita:
Asiakkuuksia täytyy ryhmitellä rohkeasti!
Tarpeen tunnistaminen asiakasryhmissä
Tunnistaa asiakkuuden elinkaari eri vaiheineen ja
kohtaamisineen sekä tasoineen (tunne, tieto, teot)
Opinko minä todella hitaasti, vai opinko ollenkaan?! Tuskin viikkoa oli kulunut erittäin antoisasta lähiopetuspäivästä, kun alennuin asiakaspalvelutilanteessa seuraavaan:
VastaaPoistaLehtiojan palvelukeskuksen asukasvalvontapäätteellä näkyi hälytyksiä kaksi kappaletta. Punaiset isot huomiokirjaimet vilkkuivat. Oli palosilmukkaa ja maavuotoa ja vastaavana hoitajana epävarmuus, että pitääkö reagoida. Edellisellä viikolla oli ollut sama juttu ja se kommentoitiin valmistuvan rakennuksen laiteasennuksiin liittyväksi virheilmoitukseksi ja sen saattoi kuitata pois vain Securitaksen henkilö ties mistä päätteeltä.
Soitin Securitaksen vikailmoitusnumeroon, josta käskettiin soittamaan Lahden Securitakselle, eli vaihdenumeroon, josta puhelu käännettiin numeroon, josta kukaan ei vastaa, vaan puhelu meni vastaajaan.
Minä tein ensimmäisen virheen, kun myönnyin vikailmoitusta tehdessäni soittamaan seuraavaan numeroon. Toinen virhe oli se, kun "huusin" ISS:n huoltomiehelle asiasta ja siitä, ettei hän vastaa puhelimeen.
Sen kuitenkin opin, vaikkakin viiveellä, että laitan asiasta palautetta, jotta Securitaskin hoksaa, missä heillä on vielä oppimista. Potilasturvallisuusilmoituksen myötä viesti palvelun tasosta kantautuu palvelun maksajalle. Auts, sehän olen minä muiden kuntalaisten joukossa, koska kunnan palveluista on kyse.
On paljon helpompaa palvella hyvin kuin vaatia hyvää palvelua. Tässäkin tilanteessa tein sen ensimmäisen kontaktin tehtäviä, mikä oli pois omille asiakkailleni annettavasta ajasta. Tosin siitä huoltomiehelle huutamisesta oli se hyöty, että hän lähetti harjoittelijapojan kerrokseeni öljyämään ovensaranoita heti, kun tulin senkin ongelman maininneeksi samassa keskustelussa.
Enkä minä oikeasti huutanut, pidin vain jäykästi kiinni siitä ajatuksesta, että aiheettoman hälytyksen roikkuminen näytöllä on tulevaisuudessa turvallisuusriski, kun kukaan ei reagoi, eli sellaiset hälyt on saatava kuitattua heti pois. Kenelle sen asian hoitaminen sitten kuuluukaan.