IV Kohtaaminen


Minä asiakaspalvelijana ja kehittäjänä

Asiakkaista





Asiakkaan ja palvelijan välille kehittyvä suhde on se tekijä, miten asiakkuus eroaa asiakkaasta. Asiakkuus vaatii kummankin osapuolen tavoitteita ja niiden huomioimista. Asiakkuuksia pystytään johtamaan, toisin kuin asiakkaita. Ohjaamalla asiakkuutta voidaan vaikuttaa asiakkaan toimintamalliin, mutta tällöin on muutettava myös omaa toimintamallia. 

Asiakkuuksien rakentamisen peruspalikoita. Millä tavalla asiakkuuksia rakennetaan näillä elementeillä? Kenen tehtävä se on ja miten tehdään?

Yksi virhe asiakaspalvelussa ei välttämättä karkota asiakasta pois, jos asiakassuhde on vankalla pohjalla. Yhden erheen voi aina antaa anteeksi ja olettaa, että sama virhe ei toistu enää. Asiakkuuteen voi vaikuttaa monia tekijöitä. Tietyssä paikassa voi käydä esimerkiksi mukavan ihmisen, sijainnin, hyvien mielikuvien jne. takia. Asiakkuuden lujuus riippuu mm. sitoutumisesta, arvoista ja erilaisista sidoksista. 


Mitä on hyvä ja mitä on huono asiakaspalvelu?

Asiakaspalvelussa on myös hyvä huomata kulttuurierot. Suomessa ei välttämättä katsota hyvällä, jos myyjä asiakaspalvelutilanteessa keskustelee kollegansa kanssa, kun taas jossain muussa Euroopan maassa samainen asia kuuluu kulttuuriin. Esimerkiksi voidaan ottaa myös hammaslääkärissä asiointi: Onko hammaslääkärin tuolissa mukavampi maata, jos hammaslääkäri keskustelee niitä näitä hoitajan kanssa vai koetaanko tilanne epäkohteliaana käytöksenä?

Nykyään monessa asiakaspalvelutilanteessa käytetään hyväksi teknologiaa. Asiakkaan kannalta on äärimmäisen kiusallista, jos teknologia pettääkin, ja myyjän huomio asiakkaan asemesta siirtyykin kiukuttelevaan teknologiseen vempeleeseen. Teknologian toimivuus kannattaa varmistaa ennen asiakaspalvelutilannetta, jos vain mahdollista.








Mitä on asiakaslähtöisyys?

Tällaisia asioita nousi esiin asiakaslähtöisyyttä kimpassa pohtiessa:




 






















Asiakasryhmittelyä


Asiakaslähtöisessä maailmassa on uskallettava ROHKEASTI ryhmitellä asiakkaita. Sen tarkoitus on auttaa meitä resurssien kohdentamisessa sekä palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä. Tulee tarkastella asiakasryhmien eri palvelutarpeita ja hyödyntää tätä tietoa resurssien kohdentamisessa.































Asiakaslähtöiset prosessit

Asiakaslähtöinen prosessi on ”asiakkaan asialla”, asiakkaasta asiakkaaseen. Asiakaslähtöisen prosessin tavoitteena on saada aikaan ”muutos” asiakkaan maailmassa. à esimerkiksi ”hyvä elämä kotona”. Asiakaslähtöistä prosessia suunnitellessa pohditaan sitä, miten prosessi huomioi asiakkaan ja vastaa asiakkaan tarpeeseen ja odotukseen. 

















Tunnistaminen = Ketä ovat potentiaalisia asiakkaita? Hyöty? Kontaktoiminen.
Alkumetrit = Oppiva asiakkuus. Tavoitteet. Miten hyöty saavutetaan? Suunnitelma.
Jatkuva kehittäminen = Hyvä elämä. Motivointi. ”Jalostaminen”.
Loppumetrit = Hyvät ainekset jatkoon.

Asiakkaan prosessi = asiakastarina meidän palvelussamme


Ryhmätehtävä. Tehtävänä oli läpikäydä prosessi asiakkaan silmin. Tästä nousi esiin myös aiheeseen liittyvä kirjallinen teos Kuolema Ehtoolehdossa. Tällaisia asiakkaan näkökulmasta läpikäytyjä prosesseja syntyi:







Asiakkaan kohtaaminen




Ja vielä ryhmätyöt liittyen asiakaskohtaamisiin:







Päivän tärkeimpiä asioita:


Asiakkuuksia täytyy ryhmitellä rohkeasti!
Tarpeen tunnistaminen asiakasryhmissä

Tunnistaa asiakkuuden elinkaari eri vaiheineen ja kohtaamisineen sekä tasoineen (tunne, tieto, teot)






1 kommentti:

  1. Opinko minä todella hitaasti, vai opinko ollenkaan?! Tuskin viikkoa oli kulunut erittäin antoisasta lähiopetuspäivästä, kun alennuin asiakaspalvelutilanteessa seuraavaan:

    Lehtiojan palvelukeskuksen asukasvalvontapäätteellä näkyi hälytyksiä kaksi kappaletta. Punaiset isot huomiokirjaimet vilkkuivat. Oli palosilmukkaa ja maavuotoa ja vastaavana hoitajana epävarmuus, että pitääkö reagoida. Edellisellä viikolla oli ollut sama juttu ja se kommentoitiin valmistuvan rakennuksen laiteasennuksiin liittyväksi virheilmoitukseksi ja sen saattoi kuitata pois vain Securitaksen henkilö ties mistä päätteeltä.
    Soitin Securitaksen vikailmoitusnumeroon, josta käskettiin soittamaan Lahden Securitakselle, eli vaihdenumeroon, josta puhelu käännettiin numeroon, josta kukaan ei vastaa, vaan puhelu meni vastaajaan.

    Minä tein ensimmäisen virheen, kun myönnyin vikailmoitusta tehdessäni soittamaan seuraavaan numeroon. Toinen virhe oli se, kun "huusin" ISS:n huoltomiehelle asiasta ja siitä, ettei hän vastaa puhelimeen.

    Sen kuitenkin opin, vaikkakin viiveellä, että laitan asiasta palautetta, jotta Securitaskin hoksaa, missä heillä on vielä oppimista. Potilasturvallisuusilmoituksen myötä viesti palvelun tasosta kantautuu palvelun maksajalle. Auts, sehän olen minä muiden kuntalaisten joukossa, koska kunnan palveluista on kyse.

    On paljon helpompaa palvella hyvin kuin vaatia hyvää palvelua. Tässäkin tilanteessa tein sen ensimmäisen kontaktin tehtäviä, mikä oli pois omille asiakkailleni annettavasta ajasta. Tosin siitä huoltomiehelle huutamisesta oli se hyöty, että hän lähetti harjoittelijapojan kerrokseeni öljyämään ovensaranoita heti, kun tulin senkin ongelman maininneeksi samassa keskustelussa.

    Enkä minä oikeasti huutanut, pidin vain jäykästi kiinni siitä ajatuksesta, että aiheettoman hälytyksen roikkuminen näytöllä on tulevaisuudessa turvallisuusriski, kun kukaan ei reagoi, eli sellaiset hälyt on saatava kuitattua heti pois. Kenelle sen asian hoitaminen sitten kuuluukaan.

    VastaaPoista