Kotitehtävät

Kotitehtävät:


Tälle sivulle voi alkaa laittaa kotitehtäviä. Näin saamme koottua ne kaikki samaan paikkaan.


Kävin kuvailemassa yhden työpäivän päätteeksi toimipisteemme tiloja. Asiakkaat ja työntekijät puuttuivat ja tilan visuaalinen ilme näytti kylmänkalsealta. Kuvasin tilaa alakerran sisäänkäynniltä hissiin, asiakaspalvelutilaan ja sosiaaliohjaajan huoneeseen, joka on uuden asiakkaan ensimmäinen reitti. Jatkossa asiakas saattaa käydä muiden työntekijöiden luona. Vaikka jokaisen työntekijän työhuone onkin hieman erilainen, niissä ei ole paljonkaan persoonallisuutta. Tulee mieleen ajatus, että neutraalilla ilmeellä halutaan olla ottamatta kantaa tai liikauttamatta asiakkaan ajatuksia harhateille, mahdollisesti vältetään ärsyttämistä. Ilmehän on alunperin virastomainen, mm.verhot puuttuvat huoneista. Asiakasaulassa olevien esitteiden määrä ja niiden valkeus vaalealla hyllyllä saattaa haitata niiden havaitsemista, vaikka siinähän ne mötköttävät. Liikkuvalle ihmiselle odotustiloissa ei ole toimintaa, joten tämä saattaa edesauttaa levottomana liikkumista. Minkäänlaisia tuoksuja en itse tuntenut. Ei tuoksunut kahvi, ei haissut hiki tai tupakka. Toisaalta tyhjän tilan tuoksu voi olla niin tuttu, etten osannut sitä havaita. Kuuloaistimukset ovat hyvin toisenlaisia silloin, kun asiakkaita on tupa täynnä, eri maiden kielet sekoittuvat toisiinsa ja laitteet pitävät omaa hurinaansa.

Sain kuvaamisestani ajatuksia, ja teinkin jo pientä muutosta omaan työhuoneeseeni. Tästä erikseen, mutta liitän tähän pari kuvaa yleisnäkymistä tässä vaiheessa. 









-Pirjo Laveri
--------------------------------------------------------------------------------------------------


Tunnista jokin uskomus ja riko se


Tuli mieleeni yksi uskomus, joka elää arjessa. Sen mukaan sosiaalitoimistoon tullaan vain rahan saamiseksi. Vai tultaisiinko hakemaan hyvään, tai parempaan elämään apua? Tätä pitää tuumailla lisää:
Mitä kaikkea varten asiakkaat saapuvat luoksemme?

-Pirjo Laveri
--------------------------------------------------------------------------------------------------

Yleisesti ajatellaan,että kaikki iäkkäät ihmiset heräävät aikaisin aamulla. Työssäni ole huomannut, että se ei pidä paikkaansa.Osa on aamuvirkkuja, osa iltavirkkuja, niinkuin kaikenikäisissä ihmisissä. Yritämme kotihoidossa ottaa huomioon käyntiajoissa, ettei aamu-unisen luokse mentäisi aikaisin aamulla. Eihän se aina onnistu, mutta asia on kuitenkin tiedostettu ja siitä keskustellaan.


-Anita Pajuranta
----------------------------------------------------------------------------------------------------

1.ÄÄNIMAAILMA, MIHIN KOTIHOIDON PALVELUOHJAAJA TÖRMÄÄ Tapaan asiakkaan hänen kodissaan.Tunnelma erikodissa on tietenkin aina omanlaisensa. Toisilla pauhaa radio ja/ tai TV.Joidenkin luona tikittää kaappikello tai käki kukkuu tasatunnein. Joskus koti on aivan hiljainen, kammottavan hiljainen ja yksinäisyys on käsin kosketeltavaa. Kotikäynneillä on usein läsnä myös omainen, ja rasittavinta ja töykeintä on, jos hän puhuu puhelimessa kuuluvalla äänellä hoitaen esimerkiksi työasioita, samanaikaisesti kun selvitämme omaisensa asioita. Pyrin siihen, että arviointikäyntini olisi tunnelmaltaan mahdollisimman leppoisa ja miellyttävä sekä rauhallinen.Pyydän aina, että asiakas sulkisi radion tai Tv:n n tai ainakin laittaisi äänen pienemmälle. Iäkkäät ihmiset ovat usein huonokuuloisia, etenkin häly vaikeuttaa kuulemista ja keskittymistä ja vaikuttaa se hoitajankin keskittymiseen ja työskentelyyn. 2. VISUAALINEN MAAILMA Kodit ovat erilaisia, joillakin siellä on vain muutama tuoli, pöytä ja patja lattialla ja toisena ääripäänä asunto, kolmikerroksinen omakotitalo, jossa on huoneita niin paljon, ettei pois lähtiessä muista, mistä ovesta on tullut sisään. koti, oli se sitten vaatimaton tai fiinimpi, on usein ihmiselle se rakkain ja intiimein paikka. Ulkopuolisen kävijän tulee kunnioittaa sitä, sillä jokainen koti on ainutlaatuinen.Näen myös koteja, joiden siisteyteen tulee puuttua, siellä on vuosien roskat,asunto on kylmä ja pahimmollaan jo pieniä eläimiä.Yritän puuttua aina mahdollisimman hienovaraisesti, mutta päättäväisesti asiaan.usein ihminen jälkeenpäin, kuin koti on taas kunnossa, on tyytyväinen uuteen järjestykseen. 3.TOIMINNALLINEN "TYYPPI" Kun asiakkaani on tyypiltään toiminnalinen, hänen on vaikea istua aloillaan ja keskustella ja keskittyä.Mielummin hän keittää kahvia, näyttää lasten ylioppilaskuvia tai esittelee käsitöitään. Nämä oheistoiminnot joskus haittaavat keskittymistä ja varsinaiseen asiaan pääsyä. Olen joskus ratkaissut asian niin,että kuljen asiakkaan perässä kysellen asioita.Toisinaan pyrin istuttamaan hänet hetkeksi sohvalle. omaisten ollessa paikalla, asiakas usein kuittaa kysymykseni sanomalla, kyllä ne lapset tietävät ja lähtee puuhailemaan omiaan.

-Anita Pajuranta
----------------------------------------------------------------------------------------------------

34 kommenttia:

  1. Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen: Jaana Utin kirjoittama kirja

    Kirja herätti paljon ajatuksia, ja muistoja omasta elämästä. Alkutaipaleesta hoitajana. kirja pysähdytti.

    Kirja antaa kunnioittavan kuvan vanhuksia kohtaan. Se kertoo tämän hetken raadollisuudesta. Mitä muutoksia tulisi tehdä mm. työnkuvassa, jotaa asiakas voisi elää laadukasta elämää niin kotona kuin laitoksissakin. Pienillä työtapamuutoksilla voisi saada hyvinvoinnin tuntua vanhusten elämässä. Esim. ulkoilulla. Myös isot/rahalliset panostukset tulisi ottaa huomioon ihmisten hoidossa, jotta mahdollisuus olisi viettää loppuelämän vuodet kotona omien rakkaiden ihmisten luona. Kirjassa esitettiin esimerkkejä elävästä elämästä, kuinka kunnan päättäjä sai mahdollisuuden nauttia kahden viikon ajan ruokaa, jota laitoshoidossa ihmisille tarjottiin. Lisäksi muutettiin potilaiden ruoka-aikoja järkevämmiksi, heidän kannalta katsottuna.

    Suosittelisin kirjaa päättäjille, jotka ituvat "rahakirstun" päällä ja tekevät budjetteja. Päätöksiä mihin kulloinenkin roponen laitettaisiin. Kirja olisi hyvä myös esimiehille, jotka mittaavat työn tuottavuutta, resursseja ja työnjakoa. Edelleen jatkaisin kirjan suosittelua työntekijöille, jotta se herättäisi kriittistä ajattelua kohdata potilas/asiakas ja huomioida hänen tarpeitaan. Kiinnittää huomiota itsensä kehittämiseen. Opiskeljoille suosittelisin kirjaa, ketkä ovat työelämän alkutaipaleella. lopuksi suosittelisin kirjaa omaisille/läheisille, jotta heillä olisi rohkeutta ja uskallusta puuttua mahdollisiin epäkohtiin, mutta myös antaa palautetta hyvin tehdystä työstä/toimminnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle Jaana U:n kirja oli valtava innostuksen lähde. Vanhustenpalveluiden päättäjät valitsivat tämän kirjan muutoskoulutusten pohjaksi. Eli kaikilla pitkäaikaissairaanhoidon osastoilta tehostettuun palveluasumiseen siirtyvillä oli mahdollisuus osallistua koulutukseen, jossa avattiin vanhusten hoitoa palveluasumisen näkökulmasta. Ennakkotehtävänä oli lukea ko. kirja ja arvioida lukemaansa. Kirjasta lainattu lause:" korvapuusti on hurja multisensorinen innovaatio", on ollut siitä lähtien johtotähtenäni hoivatyössä. Se sisältää niin oivallisesti kiteytettynä sen, kuinka pienistä asioista on kysymys, jotta saadaan aikaan hienoja ja suuria asioita. Merkittäviä asioita. Tuo lause on myös korvatillikka poskelle, jotta herkeäisi raahaamasta niitä vanhoja jäykistyneitä kaavoja toimintaansa ohjaamasta. Tuolle korvapuustille voi kääntää toisenkin posken.

      Poista
  2. Joonas moi. Miksei Kirjatoriin pääse ollenkaan kirjoittamaan? Terv Saija

    VastaaPoista
  3. Tunnista uskomus ja riko se

    Suun terveydenhuollon asiakkaat tuntuvat usein ajattelevan että hampaiden huono kunto tai reikiintyminen on "jonkun muun" syytä. Joku muu voi olla vaikkapa kuviteltu huonon hammasluun periytyminen, tai se, ettei pääse mutkattomasti hoitoon. Tämän uskomuksen kumoamiseksi asiakkaalle selvitetään että huonoa hammasluuta ei voi periä ja että karieksen syntyyn tarvitaan kolme asiaa: bakteerit, hampaat ja ravinto. Ruokailutottumukset ja hampaiden puhdistus ovat avainasiassa vaalittaessa suun terveyttä. Joskus on haastavaa saada asiakas vakuuttuneeksi että kaikki lähtee itsestä= HIH= hoida itse hampaasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveyslähtöistä neuvontaa voisikin tehdä asenteella, jos haluat toisten syttyvän sinun täytyy itsesi palaa.

      Poista
  4. 1. Äänimaailma?
    Äänimaailma sekava. Koneet hurisevat. Ihmiset keskustelevat. Joku lapsi itsee. Radiosta kuuluu musiikkia/puhetta taustalla. Radiolla vaitiolovelvollisuutta suojaava tekijä. Vuoronumerojärjestelmän kello kilisee. Hissi käy.
    Asiakashuoneissa, toisilla radio päällä ja toisilla täysi hiljaisuus. Autojen äänet kuuluvat kadulta ikkunan läpi.

    2. Visuaalinen maailma
    Visuaalinen maailma suoraan 1970 luvulta. Keltaiset ovet, vaaleat seinät, huonekalut perittyjä ja erilaisia keskenään. Avointa isoa tilaa, vähän nähtävää. Yleisilme tylsä ja virikkeetön.
    Asiakashuoneet, viihtyvyys riippuu hoitajan/lääkärin omasta intressistä. voi olla erilaisia julisteita tms. Muutoin asiakashuoneet ovat tylsän samankaltaiset.

    3. Mitä tarjota kinesteettiselle ihmiselle?
    Lehden luku aulassa ja lapsille muutamia leluja. Huoneissa ei muuta tarjottavaa kuin esim. verenpaineen itsemittaus. Asiakas kontaktit usein kovin lyhyitä, joten ei toiminnan tarjoamiselle tarvetta.

    4. Joku muutos
    Lääkemääritys esim. Marevan nykytrendi on tukea asiasta itsenäiseen lääkkeen määritykseen ja seuraavaan kontrolliaikaan. Asiallinen ja kongnitiivisesti tasapainoinen asiakas kykenee ottamaan vastuuta tästä lääkehoidosta.

    5. Uskomus
    Asiakkailla uskomus että heillä on oikeus käydä terveysasemalla hoidossa, jos he niin haluavat. Näin ei ole mikäli asiakas tarvitse erikoistason hoitoa. Silloin voidaan ohjata hoitoon esim. A-klinikalle. Rikon uskomuksen ohjaamalla asiakasta hakeutumaan A-klinikalle, perustellen asian asiakkaalle.


    Asiakas voi vaatia tulevaisuudessa pääsyä Pääterveysasemalle. Hän ei sinne kuitenkaan automaattisesti pääse, vaan hänellä tulee olla tietynlaiset diagnoosit, jotta pääsy olisi mahdollinen.

    Tehty yhteistyössä Saija Forss-Kuparin ja Piia Lindholmin kanssa.

    VastaaPoista
  5. ÄÄNIMAAILMA OMASSA TYÖHUONEESSANI

    Aloitinko kohtaamisen asiakkaan kanssa myönteisellä äänimaailmalla? Sanoinko hyvät huomenet ystävällisesti, kohteliaasti vai osuiko huono aamu, jolloin äänimaailma saattaa särähdellä.

    Kohtaaminen työhuoneessani on valon puolesta hämärä, koneet hurisee ja asikas on usein jännittynyt ja epätietoinen mitä tuleman pitää.

    Nyt jo, muutaman asiakaspalveluosaajan koulutuspäivän jälkeen olen pyrkinyt tsemppaamaan itseäni, muistamaan että minulle tuttu liukuhihnarutiini on ehkä asiakkaalle elämää suurepi kysymys ja olenkin pyrkinyt kohtaamaan asiakkaan hänen näkökulmastaan. Riko rutiineja, herää huomaamaan!

    VISUAALINEN ÄÄNIMAAILMA HUONEESSANI

    Oi apua! Asiakas astuu hämärään hurisevaan huoneeseen, joka on entinen siivouskomero, nykyinen kuvaushuone ja romuvarasto. Työpöytäni päällä on hyllystö, missä on 165 tyhjää, rumaa, käytettyä, ruskeaa pientä pahvilaatikkoa, erivärisiä kansioita, ikivanhoja, oranssin eri sävyisiä "pulkkia", cd levyjä, puhdistusaineita ja iso tulostin.

    Minulla on todellakin tekemistä visuaalisen ilmeen parantamiseksi sekä itseni että asiakkaan vuoksi.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. TUNNISTA USKOMUS JA RIKO SE
    Hampaani menevät pilalle ja voin jopa menettää ne koska en pääse tarpeeksi usein kunnalliseen hammashoitoon.
    Hammashoidossa "vietetään" 1-4 tuntia/ vuosi. Itsehoitoon jää siis aikaa 364,5 päivää vuodessa.

    VastaaPoista
  8. ÄÄNIMAAILMA TYÖHUONEESSA
    Työskentelen väliaikaisessa Jalkarannan sairaalan toimistohuoneessa. Väliaikaisuudella ei ole aikataulua tällä hetkellä.Tila on ihanan hiljainen, Tietokoneen vaimea hurina, yläkerrasta tulevan viemäriputken "lorina". Puhelin vilkuttaa punaista, kun vastaan siihen huoneen täyttää puhe.

    VISUAALINEN ILME
    Yhdellä sanalla sanoen se on ankea, mutta "tyhjä" tila antaa myös tilaa ajatuksille.Väliaikaisuuden vuoksi tilassa on vain kaikki välttämätön, tietokonepöytä, pieni lipasto,arkistokaappi ja tulostin. Seinällä yksi juliste. Huoneen ilmettä voi todellakin kohentaa. Mietin miksi olen ajatellut niin, että väliaikaiseen tilaan ei kannata panostaa?
    Eikö olisi tärkeää tulla aamuisin huoneeseen mikä kohottaa mielen ja saa luovuuden lentoon?

    ÄÄNIMAAILMA KOTIKÄYNNILLÄ
    Asiakkaan ovesta sisään valtavan tavaramäärän kanssa.Televisio pauhaa nurkassa. Olen kohdannut jo monta haastetta perille päästäkseni. Olen siis kohtalaisen huojentunut kun olen tavaroineni perillä. Esittelen itseni , kohtaan asiakkaan ja sen jälkeen alkaa armoton "tavaroiden levittely" kaikille vapaana oleville pöydille, tarjotin kilisee, availen steriilipusseja. Jos asiakkaalla on proteesit, hetken päästä keittiössä surisee ultaäänipesuri.Omahampaisen luona voi kuulua matkaporan jyrisevä ääni esim. hampaita puhdistettaessa tai terävää hammasta hiottaessa. Asiakkaan näkökulmasta tilanne on aika
    massiivinen tapahtuma, tavaraa on paljon ja se täytyy saada suht nopeasti esille ja sittten myös pakattua takaisin pakkeihin ja kärryyn.
    Pohdintaa; Jatkossa keskityn rauhaisan tunnelman ja äänimaailman virittelyyn kotikäynnillä. Kohtaan asiakkaan ja kuuntelen häntä vielä paremmin.




    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kirja-arviointi
    Kirja: Viesti ja vaikuta

    VIESTI JA VAIKUTA
    -todellakin vaikutusta moniin asioihin!

    Viesti ja vaikuta –kirja on erittäin tarpeellinen meistä itse kullekin, lähes pakollinen! Varsinkin näin joulun alla kirjan lukeminen ihmeesti häivyttää joulustressin ja antaa aivan uusia näkökulmia koko perinteisen juhlan viettoon.
    Kuinka mukavaa onkaan lämmittää kupillinen makoisaa K-marketista ostettua jouluglögiä, käpertyä olohuoneen sohvan nurkkaan ja avata Viesti ja vaikuta kirja. Mitä useampia glögikupposia tulee nautittua, sitä tärkeämmäksi viestinnän ohjeet muuttuvat. Kun puhe muuttuu epäselvemmäksi, on sen oikeellisuus sitä tärkeämpää!

    Joulupöydässä, kun anoppi ja appi ovat tulleet ruokailemaan, on todella hauskaa oikoa anopin kielioppia, kun hän valittaa kuinka kinkku on hieman kuivaa ja imellys ei ole osunut aivan nappiin perunalaatikossa. Tämä sanamuotojen oikaisu edes hieman katkaisee piikkiä anopin hersyvistä huomautuksista. Samalla voi kautta rantain antaa appivanhempien huomata, että kyllä sairaanhoitajakin osaa hienostella, kun anopin mielestä poika olisi voinut valita paljon paremmikin koulutetun siipan.

    Ja kun joulun jälkeen haluat vaihtaa rakkaan puolison ostaman pehmeän paketin Viking Linen laivareissuun tyttöjen kanssa, niin siinä sitä viestimistä tarvitaan! Mutta hyvien oppien pohjalta suunnitellut argumentit menevät kuin häkä päähän ja rakas aviomies ei edes huomaakaan kun on lupautunut hoitamaan lapset ja huushollin, jotta vaimo pääsee hieman virkistäytymään. Toki reissun jälkeen voi viestiminen olla hieman vähäisempää ainakin puolison puolelta, mutta mitäs siitä!

    Ehdottoman tärkeä kirja kaikille meille!

    Irma Lamppu

    VastaaPoista
  11. Kotitehtävä: Mietintöjä ääni- ja visuaalisesta maailmasta:

    Tulen töihin aamulla ennen seitsemää, silloin sairaala on hämärä ja hiljainen. Osastolla on hiljaista, tosin valot palavat, niihin emme pysty itse vaikuttamaan. Työkaverit tulevat vuorollaan töihin, huudellaan hyvät huomenet, tuntuu hyvältä. Työhuoneeni on keskellä osastoa, saan itse tehdä ja olla rauhassa, puhua puhelimessa, ettei kuulu, mutta kuulen itse osaston äänet ja voin puuttua asioihin tarvittaessa. tykkään pitää huoneeni oven auki juuri tämän vuoksi. Tosin hiljaisuutta ja rauhaa on vaikea saada silloinkin kun sitä tarvitsisi. vaikka laitan huoneen oven kiinni, aina joku koputtaa ja on oven raossa.

    Huoneeni on hillityn värinen, mutta sekaisa!! Pöydällä on paperikasoja, hävettää! Nyt siivous jouluksi, lupaan!!

    Osastolla on väritystä, meidän osasto on punasävyinen. Ei valkeita seiniä. Joululaulut soi päiväsalissa. Osasto on koristeltu jouluiseksi, se lämmittää ja rauhoittaa mieltä.

    Asukkaissamme on aika paljon toiminnallisia. Pyrimme viemään heitä erilaisiin ryhmiin ja tapahtumiin. Tuntuu aina hyvältä, kun saa vietyä asukkaan johonkin, jossa on järkevää, aktiivista toimintaa, kuten käsityöryhmiin, leipomaan tai ala-aulaan katsomaan koululaisten esityksiä.
    Eräs rouva meillä on varsinkin iltaa kohden erittäin aktiivinen ja menee toisten asukkaiden huoneisiin yms. Hänelle kun antaa pöytäluutun käteen ja pyytää pyyhkimään pöytiä, niin siinä on hommaa illan ajaksi ja kaikki menee rauhallisesti. Asukas kokee itsensä ja työnsä tärkeäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ilo lukea pöytiä pyyhkivästä rouvasta! "Multisensorinen" ulkoilu myös päiväohjelmaan.

      Poista
  12. Uskomus:
    Vanhukset makaavat märissä vaipoissa koko päivän, kun hoitajia on vähän tai he eivät vain viitsi vaihtaa vaippoja.
    Totuus: Nykyajan vaipat on tehty sellaisiksi, että niiden kuuluisikin kestää koko yö tai päivä ilman, että tuntuvat asukkaan iholle märältä. Ne ovat aivan erilaisia kuin joskus 20 vuotta sitten. Ne ovat pintakuivia ja suunniteltu siten, ettei niitä tarvitse vaihtaa koko ajan. Siitä huolimatta seuraamme ja tarkkailemme asukkaita ja vaihdamme vaipat tarvittaessa. Kukaan ei makaa ainakaan meillä märissä vaipoissa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, Irma, että otit tämän uskomuksen käsiteltäväksi. Olen joskus kiukuspäissäni, en glögipäissäni, kysynyt märissä vaipoissa makuuttamiseen uskovalle, että olisiko pidätyskyvyttömän vuodepotilaan parempi tehdä tarpeensa vuoteeseen kuin vaippaan. Vaippa on hoitotuote siinä missä silikonivaahtosidos haavalle tai terveysside kuukautisiin. Enkä usko kenenkään kaipaavan sitä aikaa, kun pidätyskyvytön vanhus kävellä köpsötteli vanhainkodin käytävällä virtsankeräyspussi katetrin jatkeena laahaten. Auts. Kyllä, tuo on todellinen muisto 80-luvun alkupuolelta.

      Totta on, että joskus vaippahoito "jää päälle", vaikka virtsanpidätyskyky olisi akuuttitilanteen jälkeen palautunut tai palautettavissa. Miksi niin tapahtuu, sitä on hyvä miettiä. Vaippa on niin helppo vaihttaa, WC-reissuun kuluu niin paljon aikaa ja muita kuluneita selityksiä. Tunnustan, minulla on huono omatunto tämän aiheen takia.

      (voi, kun ei olisi tullut kirjoitusvirheitä...)

      Poista
    2. Hyvä kommentti vaipoista Irma! Muutenkin kirjoitelmasi Jalkarannasta tekevät oikeutta todella vankkoihi uskomuksiin vanhustenhoidosta.

      Poista
  13. Uskomukset: Vanhempi henkilö ei opi tietokoneen käyttöä.
    Tämä uskomus on kumottu ja toiseksi todistettu jo useasti. Kouluttajalta vaaditaan "oppilaidensa" kokemustason tunnistamista, koulutusmetodien valintaa sen mukaisesti ja työn sisällön tuntemista. Tähän pyritään koko ajan paremmalla suunnittelulla ja valmistautumisella. Opetellaan projektien kokonaishallintaa.

    VastaaPoista
  14. Kotitehtävä
    Äänimaailma: Tulen aamulla töihin ja kuuntelen raportin. Siirryn sen jälkeen työpisteeseen joka sattuu olemaan aamupalan tarjoilu. Ruokatilassa on ihanan hiljaista. Pikkuhiljaa alkaa asukkaita tulemaan aamupalalle ja yhtäkkiä huomaa/kuulee että yks sun toinen huutelee syötävää. Se siitä hiljaisuudesta.
    Visuaalinen maailma: Työpaikan taukotila. Entinen asunto josta tehtiin meille taukohuone ja toiseen huoneeseen tehtiin lääkkeenjako tila. Lääkehuone on pieni ahdas ja seinärivit täynnä kaappeja/hyllyjä. Toisessa nurkkauksessa on roskakoreja eri tarkoituksiin varten kuten esim. energia, lehti ym. Isompi huone on kalustettu isolla valkoisella pöydällä ja nurkassa tietokone ja toisella seinällä pieni sohva. Ankean näköistä. Huoneistoa yritetty piristää kauniilla värikkäillä verhoilla sekä pöytäliinoilla. Pyritty että jokainen siivoaa jälkensä, ettei synny sotkua. Hieman pienillä muutoksilla saatu huoneesta viihtyvyyttä/lämpöä.
    Toiminnallinen maailma: Asukkaat kyselevät useasti onko mitään toimintaa/virikkeitä tarjolla. Muutoskoulutuksen jälkeen otettiin tavaksi että iltapalakierron aikana kynnelle kykenevät tulee itse käytävälle hakemaan syötävää. Aluksi sai houkutella. Asukkaat oppi äkkiä ja ilomielin tuli itse valitsemaan ja hakemaan syötävää. Samalla sai sitten muiden kanssa rupatella. Nyt hieman työtavat/jako muuttuneet ja kaikki eivät tätä enää toteuta.
    Tunnista uskomus ja riko se: Ajoittain tuntuu siltä ettei työpäivässä ole tarpeeksi tunteja. Töitä riittää vaikka muille jakaa. Rikkomus on se että opin jakamaan työni muiden kanssa.

    VastaaPoista
  15. Irmeli Myllymäki 28.12.2013
    Kotitehtävä:
    Tunnista uskomus: vuodeosastoilla usein ajatellaan, että iäkäs ihminen tarvitsee lepoa; aamupalan jälkeen viedään lepäämään (pitkien yöunien jälkeen), lounaalle herätellään ja heti lounaan jälkeen viedään taas lepäämään. Taas käydään herättelemässä kahville - mikäli kahvia ei ole tarjottu jo lounaan yhteydessä, jolloin lepoaikaa onkin monta tuntia, kunnes tulee päivällinen tarjolle. Iltapalaa tarjotaan usein huoneessa, koska iäkäs ihminenhän jo päivän päätteeksi todella väsynyt eikä millään enää jaksa tulla iltapalalle. Iltapalan jälkeen on jo kiire yöunille, jonka on tarkoitus kestää jälleen aamuun asti. Jos potilas ei satukaan nukkumaan yöllä, tarjotaanpa unilääkettä (tosin tästä on jo pitkälti päästy pois - onneksi).

    Ja riko se; tarjotaan iäkkäälle ihmiselle mielekästä toimintaa esim. ruokailujen yhteyteen eikä kiirehditä viemään vuoteeseen. Ihmisten kanssa voidaan seurustella, kävellä, lukea heille, pieni oman henkilökunnan järjestämä viriketuokio päivisin pitäisi ihmiset virkeämpänä. Tosin on toki muistettava, että esim. dementoituneelle iltaa kohden on tarjottava rauhoittuva ympäristö ja sairaudet todellakin vie voimia, joten kohtuus ja realistisuus on tärkeää pitää mielessä.
    Irman esimerkissä toiminnalliselle asukkaalle on mahdollistettu tekemistä - hienoa.

    VastaaPoista
  16. Kotitehtävä
    Äänimaailma: Joulun aikaan osastolla oli hyvinkin rauhallista ja levollista. Olisivatko potilaat aistineet joulun tunnelman?. Yleensä osastolla soivat soittokellot tiuhaan tahtiin, käytävillä omaisten ja hoitajien kenkien kopinaa, hoitajien äänekästä keskustelua kanslioissa, ruoka-aikaan astioiden kilinää, ruokakärryjen kolinaa ym.

    Visuaalinen maailma: Sairaalan värimaailma on hyvin neutraali, kaikkialla valkoista. Osastolla on sentään potilasovet ruskeat. Jouluna osasto puhkeaa kukkaan. Jouluna osasto koristellaan, luodaan jouluinen tunnelma. Kuusi koristellaan ja päiväsaliin tuodaan valkoiset liina pöydille ja pöydille joulukukka-asetelmat, jotka ovat askarteluohjaajan tekemiä. Potilashuoneisiin laitetaan ikkunoille kyntteliköt luomaan joulutunnelmaa. Potilaat ovat saaneet omille potilaspöydille mitä ihanampia joulukukka-asetelmia ja herkkuja ( suklaata, hedelmiä). Jouluaattona meillä hoitajilla on tonttuhatut päässä ja laulamme potilaille joululauluja. Kyllä jouluna on mukava olla töissä!

    Toiminnallinen henkilö: Osastollamme saattaa olla samaan aikaan montakin toiminnallista potilasta. He ovat jatkuvasti liikkeellä, kiertävät osastoa ympäri, osalla on jopa halu lähteä osastolta pois. Heidän vahtiminen työllistää hoitajia. Potilaat ovat hyvinkin ketteriä pääsemään lukituista ovista ulos. Touhuilevat potilaat saattavat aiheuttaa pelokkuutta muissa huoneen potilaissa, koska touhuileva luulee olevansa kotona ja hoitaa muita potilaita omina lapsinaan tai saattaa viedä huonetoverin tavaroita.

    VastaaPoista
  17. KOtitehtävä äänimaailmasta:
    1. Mihin äänimaailmaan asiakas tulee tullessaan LKS osastolle?
    Tässäon hyvä tarkastella kuka on asiakas, joko potilas joka tulee hoitoon tai hänen läheisensä. Tarkastelen tässä äänimaailmaa muun kulkijan kuin potilaan asemasta.
    Ääänimaailma on yleisesti hyvin hiljainen, rauhallinan jopa vaitonainen. Päivällä osastoilla liikkuu runsaasti henkilöitä, mutta aika äänettöminä ainakin osaston oven lähettyvillä. Suuret asiat tapahtuvat yleensä muualla kuin käytävällä tai oven läheisyydessä. Harvoin tulijalta tiedustellaan hänen tulonsa syytä, hän saa pääsääntöisesti ottaa itse kontaktin ja kysyä neuvoa tarvitessaan. Sairaalan osastoilla on kanslioita, joiden ovella lukee vain henkilökunnan käyttöön. Tämä on mielestäni outo viesti tulijalle. Kun nyt suunnitellaan remonttia ja uutta järjestystä toivottavasti osastolle tulokin tehdään jokaiselle mielyttävämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi, vanhoista käytännöistä on opittava luopumaan. Sihteerin huone/työtila tulee olla osastolle tultaessa avoimessa tilassa ja siitä tulee saada neuvoa sekä ystävällinen tervetuloa-toivotus. Ilta-aikana siellä voi olla kirjaamassa, kun sitä tehdään nykyisin milteipä suljettujen ovien takana.
    2. Visuaalinen maailma on nyt neutraali, pyrkimys steriiliyteen. Väritys on pääsäntöisesti valkoinen. Värejä voi käyttää pehmeitä, murrettuja värejä joista viestiytyy lämpö ja turvallisuus. Luottamus sairaalassa tehtävään puhtaaseen/aseptiseen työhön on jo olemassa meidän ei tarvitse karkoittaa tai pelotella ketään bakteereilla tai muulla kliinisyydellä. Kaikkein puhtaimmat tilat sairaaloissa ovat niitä, joihin ei ns. ulkopuolisilla ole pääsyä kuin erityistilanteissa. Siivouksella ja muulla toiminnalla turvataan muiden tilojen asianmukainen turvallisuus, sitä ei tarvitse enää nykyisin muistuttaa tilojen kliinisyydellä.
    3. Erilaisille ihmisille voi olla tarjolla näissä tiloissa muutakin kuin aina päällä oleva tv. Esim. päivän lehti luettavaksi, internet-yhteys käytettäväksi ja ehkä kukkia hoidettavaksi. Käytävillä on onneksi taidetta katseltavaksi,hiljainen klassinen musiikki voisi soida ainakin iltaisin käytävällä - ei häiritsevänä tai niin että ihmisten äänet eivät kuuluisi.Nämä palvelevat sekä osastolla liikkuvia potilaita kuin heidän vieraitaankin.
    Pirjo Hasu-Lehtovirta

    VastaaPoista
  18. Luin tällä viikolla Jaanan kirjaa "Tehtävänä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen". Kirja ihastutti ja vähän vihastuttikin. Kuin pisteenä I-kirjaimen päälle meillä oli perjantaina esimiehille tarkoitettu koulutuspäivä, jossa käsiteltiin ihan samoja asioita Jaanan ohjauksella! Pe iltapäivällä koulutuksen jälkeen olimme kaikki Jalkarannan esimiehet erittäin kovassa nosteessa ja huumassa, että NYT MUUTTUU ELÄMÄ JALKARANNASSA! Minullapas sattuikin olemaan lauantaina ja sunnuntaina aamuvuorot osastolla ihan kenttätyössä, joten nyt uudet opit käyttöön! Flunssasta huolimatta raahauduin töihin hyvissä ajoin ennen seitsemää ajatuksella tehdä työvuoro aivan uudella tyylillä. Ja kuinkas kävikään ja millainen oli toisten aamuun tulijoiden reaktio??

    VastaaPoista
  19. Pieni kehitystehtävä omassa työssä

    Lähtökohta siis on, että määräaikaisissa terveystarkastuksissa koululla oppilaat tulevat yksin vastaanotolle. Tarkoituksena on päivittää kasvutiedot, haastatellen kartoittaa kiusaamiskokemuksia, yleensä oireilua tai huolenaiheita. Harvoin lapset kertovat mitään erityistä tai edes pystyvät erittelemään elämäänsä. Vanhempienhan kuuluu huolehtia noista asioista. Tämä lasten juoksuttaminen jännittävään tapaamiseen tuntuu niin turhauttavalta. Eikä siitä juuri mitään hyvinvointia lisäävää tunnu irtoavan.

    No tätä asiaa siis muuttamaan.

    Kehittelimme yhden 4. luokan opettajan kanssa ryhmämuotoisen tarkastuksen.( Jaana Utin yllytyksellä)
    Tarkastus alkaa luokassa, missä oppilaat täyttävät kiusaamista ja joitain liikuntatottumuksia koskevan kyselyn. Tämän jälkeen jutellaan luokan kanssa liikunnan vaikutuksista jaksamiseen, nukahtamisen helpottamiseen yms. Lapset olivat innokkaina mukana pohtimassa asiaa. Pelikoneilla pelaamiseenkin luokka löysi kivaa vaihtoehtoista tekemistä. Sitten vielä tehtiin luokalle yhteinen tavoite liikunnan lisäämisestä. Tällä luokalla se oli liikun joka päivä ulkona läksyjen jälkeen tunnin. Lopuksi kerroin huomisen päivän kasvun mittauksista, johon asiaan tulikin heti huolestuneita kysymyksiä. Tulevatko tytöt ja pojat erikseen? Näkevätkö muut minun lukemat? Lupaisin, että jokaisen yksityisyyttä kunnioitetaan ja lukemat ovat jokaisen henkilökohtaista omaisuutta.

    Seuraavana päivänä opettajan kanssa sovittuna aikana tulivat pojat pelkille mitoille, aikaa meni 15 min. Ei pelottanut ketään. Sitten tytöt ja saman verran aikaa kului.

    Tämän jälkeen kyselyn läpikäynti ja oppilaiden kotipalautteet, jossa on mitat ja kasvun eteneminen ja info tunnilla keskustemistamme aiheista. Lopuksi tietysti jokaisen omaan terveyskertomukseen kirjaus.

    Tämän hetkinen vaikutelma on, että aikaa kului vähemmän, oppilaat uskalsivat jutella rennommin tutussa luokkaympäristössä, luokan liikuntatavoite innosti oppilaita ( kyselin seuraavana päivänä olivatko olleet ulkona ja jokainen iloisena vastasi että oli ollut ja illalla nukutti hyvin) Vanhemmille lähetettävää palautelomaketta pitää vielä muokata nopeammin täytettäväksi. Kiusaamiskyselyn seurauksena tuli selvitettävää, jota jatketaan oppilashuollossa. Tälläiset asiat ei vanhalla tavalla useinkaan tule esiin.

    Eli tähän mennessä ihan hyvät fiilikset vaikka epäilys ensin kaihersi mieltä itsellä kuin myös muutamilla joiden kanssa asiasta juttelin. Ajatus kuulosti ensin niin 70 - 80-lukulaiselta. No olihan se höystetty nykyajan jutuilla.

    VastaaPoista
  20. Äänimaailma, visuaalisuus ja toiminnallisuus
    Iloista puheensorinaa, hiljaisuutta, vaimeaa valitusta, yskimistä, kaunista laulua, soittokellon ja puhelimen ääniä, tv:n ja radion ääniä, äänekästä kiroilua... elämisen ääniä. Kaikki äänet eivät ole positiivisia ja iloisia, mutta kuvastavat elämän moninaisuutta. Hoitajien puhe on asukkaiden kanssa keskustelevaa, vaikka vastausta ei aina tule. Äänet eivät kaiu osastolla, koska tila on melko matala, käytävät lyhyitä ja tekstiilejä on paljon. Em. seikat tekevät tilasta kodikkaan. Tämän ovat monet ihmiset sanoneet tullessaan ensi kerta osastolle. Voi, kun täällä on kodikasta. Ei yhtään sairaalamaista! Erilaisia värejä, tauluja, valokuvia.Paljon katseltavaa. Osastolla pääsee kulkemaan ympyrää, aina välillä voi istahtaa ja vaihtaa muutaman sanan hoitajan kanssa. Entinen floristi voi hetken tehdä kauniita kukkakimppuja silkkikukista tai pyyhkiä pölyjä ruokasalin pöydiltä. Ahkera ihminen ei osaa olla paikallaan. Hoidettavaa riittää myös omissa lemmikeissä, jotka ovat hyvin todellisia asukkaan omassa maailmassa.

    -Heli Mäkelä

    VastaaPoista
  21. Moi kaikille,

    Olen täällä saikulla ja voitte uskoa, että harmittaa etten päässyt mukaan Kielorantaan. Odotin tapaamista ja odotin porukan hyvähenkistä seuraa. Törmäillään!

    VastaaPoista
  22. Hei kaikki!
    Teimme Kielorannassa harjoituksen käyttäjäkokemusarvioinnista neljästä eri näkökulmasta: Tunteet ja tuoksut, Visuaalinen, Toiminnallinen ja Auditiivinen. Tehtävän harjoitus meni hienosti ja esiin nousi asioita joiihin ei välttämättä olisi muuten kiinnittänyt huomiota tai kehittänyt ratkaisuehdotusta tai antaa positiivista palautetta. Jaoin teille kaikille yhden päivän päätteeksi näkökulman ja annoin "vapaaehtoisen kotitehtävän" tarkastella omaa työpaikkaansa kyseisestä näkökulmasta ja miettiä mitkä asiat ovat hyvin ja missä on kehittämisen varaa, ne asiat mitkä tulevat ensimmäisenä mieleen yksi positiivinen ja yksi negatiivinen. Tähän alle kommenttikenttään voi kirjoittaa tuntemuksiaan.
    Käyttäjäkokemuksen tekeminen ja sen purkaminen esimerkiksi teemoittelemalla on hyvä työkalu kehitystehtävienne eri vaiheissa.

    VastaaPoista
  23. Minä sain tunteet ja tuoksut näkökulman
    Jos mietin työpistettäni, saattaa aamulla tuoksuna olla navetta. Luultavasti kosteusvaurion aihettamaa...Tunne töihin tullessa on miellyttävä. Kollega, joka istuu samassa huoneessa tervehtii joka aamu iloisena, siitä on mukava aloittaa päivän työt.Joskus kahvihuoneesta tule ihana kahvin tuoksu, se on plussaa.
    Tuoksut asiakaskäynneillä vaihtelevat ihanasta pullan tuoksusta virtsan ja ulosteen hajuun. Tunnetilaan vaikuttaa hajun lisäksi tapaamieni asiakkaiden ja heidän omaistensa käytös ja murheet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anita, mielenkiintoista ja oikeasti tosi kivaa, että ajattelet kosteusvaurion aiheuttaman "tuoksun" navettana. Ainakin miulle se tuo mieleen mukavat lapsuudenmuistot :) Itse ajattelisin, että kosteusvaurio toisi mieleen jotain ihan muuta ja ja vähän ällöttävää, mutta tiedän että tästä lähin se tuo miulle mieleen navetan! Kiitos tästä ajatusleikistä! :) Tosiaan kun työpäivän aikana tunteita ja tuoksuja voi olla monia, laidasta laitaan, hyviä ja huonoja, eikä osalle niistä voi tehdä mitään. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota ja suunnata energiat positiivisiin tuntemuksiin (mahdollisuuksien mukaan tietysti :)) ja keskittyä niihin! Iloinen kollega on mieletön plussa ja varsinkin jos siihen lisätään ihana kahvin tuoksu! Mukavia työpäiviä Anita!

      Poista
  24. Älä tee tänään sitä, minkä voit huomenna teettää muilla... vai miten se sananlasku menee. Minun käyttäjäkokemusarvioinnin näkökulmana oli toiminnallisuus ja se tuli kuin tilauksesta uuden toimintayksikön alkukaaokseen, joten kopioin kaavakkeet, tein ohjeistuksen ja jaoin ne oman kerrokseni henkilöstölle ihmeteltäväksi. Voin kertoa, että kaavakkeiden täyttämiset eivät aina ilahduta. Mutta viiden lapsen äitinä olen tottunut kaikenlaiseen narinaan, niin tämäkin luiskahti ohi korvieni kuin kanamuna ostosteeveen paistinpannusta.
    Saamieni vastausten yhteenvedon nimissä voin salakuljettaa oppivaa organisaatiota, älykästä ajankäyttöä ja kaikkea muuta, mitä olemme tuotekehitysmatkalla oppineet ja josta itse olen todella innostunut.

    Saara, näyttämiesi kuvien innostamana siirsimme palvelukeskuksen ruokasalin suuret huonekasvit keskelle lattiaa, vaikka ne muka ovat kulkuväylillä ja ties mitä. Nyt meillä on entistäkin viihtyisämpi, ellei peräti keski-eurooppalaista katukahvilakulttuuria henkivä tila, jossa voi aterioida limoviikunan katveessa, suuren maisemaikkunan edessä tai piiloutua valvontakameralta fiikuksen lehtien suojaan. Ja kun tilajärjestelyn kanssa on arkea eletty, niin oikeasti sinne voi tuoda vuodepotilaan sängyllään, hyvin mahtuu.

    Tähän liittyy sellainen hauska yhteensattuma, että vanhuspalvelupäällikkö sattui olemaan möbleerauspäivänä palvelukeskuksessa ja hän oli kysellyt eri kerrosten kuulumisia ja saanut vastaukseksi erinäisen määrän ongelmia ja vaikeuksia. Oman kerroksemme esimies oli tuuminut, että hänen kerroksensa ongelmat ovat perin vaatimattomia, ja että siellä sen hetken ankarin ongelma on se, että sijoitetaanko pöydät pitkittäin vai poikittain. Ja jos ketä kiinnostaa, niin ne sijoitettiin sekä että. Eli ratkaisukykyä löytyy.

    VastaaPoista
  25. 1. Äänimaailma
    Äänimaailma töissä alkaa mukavalla puheenporinalla puku- ja kahvihuoneessa. Sitten siirrymme työpisteisiimme, ja alkaa potilaiden/asiakkaiden huutelu nimillä huoneisiin. Päivystyshuoneessa nimet vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Neuvonnassa puhelimet soivat, ja potilaat/asiakkaat ilmoittavat itsensä tutkimuksiin. Kaiken tämän lisäksi radio soi sekä asiakkaiden odotustilassa että työntekijöiden takahuoneessa. Radio toimii meilläkin ns. tietosuojana, kun meidän pukuhuoneista tahtoo kuulua asiakkaiden kertomukset odotusaulaan. ”Keuhkot täyteen ilmaa, saa hengittää”, kuuluu välillä lähes stereona molemmista kuvaushuoneista. Välillä joutuu huutamaan huonokuuloisille niin, että lähes koko sairaala vetää keuhkot täyteen ilmaa. Neuvonnan vieressä oleva ovi paukkuu, kun henkilökunta ravaa työpisteisiinsä. Mutta, kun on hiljaisempia päiviä, niin kuulee jopa tietokoneiden ja tutkimuslaitteiden hurinan. Ja yksi asia, mikä on meidän osastolla mukavaa, niin me nauramme paljon, ja lähes päivittäin kuulee mukavan naurunremahduksen kesken työpäivän. : D

    2. Visuaalinen maailma
    No, remonttiahan voisi tehdä…valkeaa on paljon, mutta tummanruskeat ovet antavat maanläheistä sävyä silmälle. Odotusauloissa on tauluja ja pientä pastellisävyä pehmentämässä tunnelmaa. Potilaat/asiakkaat viedään pimeisiin/hämäriin tutkimushuoneisiin, koska meidän kuvauslaitteiden asetteluvalot vaativat hämäryyttä. Henkilökunta katsoo kuvat myös hämärässä – eli aika ”pimeetä porukkaa” ollaan.

    3. Toiminnallinen maailma
    Odotusauloissa on odottajille lehtiä luettavaksi. Mutta yleensä meillä asiakkaat eivät kerkeä edes aloittaa lehden lukemista, kun he pääsevät jo tutkimukseen. Olemme saaneet palautetta, että meidän osastolla kaikki toimii hyvin.

    4. Uskomus
    Kaikilla vanhoilla ihmisillä on huono kuulo – no, ei todellakaan ole. Eli puheen voi aloittaa hiljaisemmalla äänellä, ja korottaa vasta sitten ääntänsä, jos on tarvetta siihen.
    Kaikki vanhat ihmiset, suu auki makaavat eivät enää ymmärrä mitään. Osa ehkä onkin ymmärrystä vailla, mutta osa ymmärtää ja muistaa asioita yllättävänkin hyvin. Eli varovaisuutta puheeseen, kun hoidetaan vanhoja ihmisiä.

    VastaaPoista
  26. Luin kirjan Totuuden hetki Esimiestyö palveluympäristössä, jonka kirjoitti Juha Viskari.
    Kirja oli hyvä ja herätti paljon ajatuksia. Päällimmäiseksi nousi lause kirjasta:" Hyvä Johtaja haluaa esimiehen asemassa taata työntekijöille parhaat mahdolliset olosuhteet ja Johtajana innostaa ihmisiä arjen huippusuorituksiin". Voiko tätä paremmin sanoa. Tämä useasti takaa sen, että työntekijä on valmis antamaan oman hyvän panoksen työntekoon kun raamit on kunnossa. Lisäksi korostettiin kirjassa sitä että joka päivä olisi päämäärä olla se kipinä/halu tehdä työtä/tulosta hyvin.

    Kirja herättää miettimään omaa työskentelytapaa/vahvuuksia kohdata erilaisia työntekijöitä heidän persoonansa huomioiden. Tehdä jokaisesta tähtiä.

    kirja oli hyvä ja sitä lämpimästi suosittelen esiesasemassa oleville työntekijöille. herättää ajatuksia uusista näkökulmista.

    VastaaPoista
  27. Hei kamut!
    En ole pitkään aikaan muka ehtinyt tänne kirjoittelemaan. Miten Teidän työnne edistyvät? Olen vaihtamassa työpaikkaa marraskuun alusta ja sehän pistikin tähän ihmiseen vauhtia tämän opiskelun suhteen! Aloin pelätä, että uusi työ teettää alussa varsinkin paljon hommia, eikä rahkeet ehkä riitäkään enää koulun käyntiin. Niinpä otin itseäni niskasta kiinni ja pakottauduin (ilolla tietysti, Joonas, ilolla!) tekemään projektisuunnitelman ja -raportin. Joonas ja Inkeri lukivat alustavat työni ja näyttivät vihreää valoa! Nyt hieman tarkennuksia ja jotain lisää, niin eiköhän se ole siinä!
    Eli haluan kannustaa Teitäkin, jotka ette ole vielä saaneet aikaansaannoksianne loppuun, että tomera ote hommaan ja koneen ääreen naputtelemaan! Kyllä se siitä sujuu! Älkää tavoitelko kuuta taivaalta, me kaikki tehdään tällaisia projekteja koko ajan työssämme, nyt vaan tämä täytyy laittaa paperille. Eli helppoa kuin heinän teko, vai mitä! Tsemppiä!!!
    Irma

    VastaaPoista