Perheiden hyvinvointi
Suomalainen yhteiskunnan tila on monesta asiasta kiinni; yksi perusasia on
perheiden hyvinvointi.
Lasten asema ja hyvinvointi on koko järjestelmän peili.
Tilanne on nyt sellainen, että joka vuosi otetaan huostaan yli 3500 lasta -
tämä vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Huostaan ottamisen kustannukset ovat n 700 miljoonaa vuodessa. Kustannukset
nousevat 50 miljoona vuodessa. Viimeisen
10 vuoden aikana kustannukset ovat tuplaantuneet - lasten määrä ole
tuplaantunut samana aikana.
Järjestelmämme eri yksiköt eivät kommunikoi ja näin ollen
järjestelmä ei pysty ratkaisemaan perheiden ongelmia samanaikaisesti.
Tehtävämme on kaataa järjestelmän osien välisiä seiniä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun
lapsi oireilee, taustalla olevat perheen ongelmat esimerkiksi mielenterveys- tai alkoholiongelmat hoidetaan samaan aikaan.
Jo köyhäintalo ajoista lähtien samaa asiaa on tuskailtu, kuin mitä K.Paukkeri pohtii tekstissään. Toisaalta teksti on irrotettu ilmeisesti jostakin kokonaisuudesta ja siksi oikeastaan hankala tavoittaa asian ydintä. Perheistä on ehdottomasti pidettävä huolta ja hyvää huolta on pidettäväkin. Ennemistön tehtävä sivistysvaltiossa on pitää huolta vähempiosaisista. Tällä tietotekniikanlumokaudella huolen pitäminen on muuttunut muotoon, että asiakas valitsee palvelunsa, kuin netistä klikkaamalla. Nyt ei enään odoteta kirjepostin tavoin palveluja vaan palvelut on saatava pian, mieluiten heti. Elämme aikakautta jossa asiakas ja/tai hänen omaiset tuntevat ja tietävät tarpeisiinsa soveltuvat palvelut ja niiden saamiseen edellyttämät kriteerit erittäin hyvin. Tietotekniikan odotettiin vähentävän kustannuksia, vaan kuinkas sitten kävikään... Järjestelmien ja ohjelmien luomiset, ylläpidot ja päivitykset ovat myös kalliita. Paukkerin tekstissä ei eritellä mistä nuo kustannukset syntyvät. Viime viikolla oli Hesarissa hyvä artikkeli, jossa todettiin, että potilas on terveydenhuollon huonoiten käytetty voimavara...
VastaaPoista